Aidot eteeriset öljyt hyttyskarkotteina

Hyttyset saapuvat tänäkin kesänä takuuvarmasti. Suihkeita, kiehkuroita ja elektroniikkaa käytetään torjumiseen, mutta apuna voivat olla myös eteeriset öljyt. Vuosisatoja kaikkialla maailmassa on käytetty luonnon omia aromiaineita hyönteisten karkottamiseen. 

Tiettyjen kasvien eteeriset öljyt torjuvat tehokkaasti hyttysiä ja samalla levittävät ympärilleen myös hyvää tuoksua.  Näistä tunnetuimpia ovat sitruunaruoho ja sen sukulaiset, männyn ja seetrin eteerinen öljy, laventeli, patsuli sekä vetiver.

Kasvit houkuttelevat tai karkottavat hyönteisiä eteeristen öljyjen tuoksuillaan. Öljyt houkuttelevat pölyttäjiä, mutta suojelevat tuholaisilta. Paradoksaalisesti useat hyönteisiä karkottavista tuoksuista miellyttävät ihmisiä. Tästä saamme kiittää laajaa hiilivetyjen ryhmää, terpeenejä  (lat. terebinthina = pihka, hartsi).  Nimensä terpeenit ovat saaneet siitä, että niitä tavataan runsaasti havupuiden pihkassa, mutta niitä löytyy myös muiden kasvien eteerisissä öljyissä. Terpeenit ja terpenoidit, joiden rakenteessa on muitakin alkuaineita kuin hiilivetyjä, ovat monipuolisia. Niitä käytetään kosmetiikassa ja hajusteina, mutta myös lääketeollisuudessa. Useimmat terpeeneihin kuuluvat yhdisteet karkottavat kasveissa kasvissyöjiä ja ehkäisevät niiden syöntiä. Ne torjuvat myös sieni-itiöitä ja bakteereja. 

Yksi terpenoidi, pyretriini, on hyttyskiehkurasta tuttu hyönteisten karkotusaine, jota saadaan krysanteemeista ja jota on käytetty jo ammoisista ajoista. Hyttyskiehkuran savuava tuoksu ei kuitenkaan ole niitä lumoavimpia, varsinkin kun siinä on muitakin kemiallisia yhdisteitä.  Entäpä, jos veisit diffuuserin mökin terassille ja höyryttelisit siinä vain tiettyjä terpeenejä sisältäviä eteerisiä öljyjä?

Yleisiä monoterpeenejä, joita esiintyy eteerisissä öljyissä, ovat limoneeni, pineeni, terpineeni ja symeeni.  Limoneeniä saadaan esimerkiksi fenkolista ja sitrushedelmien öljyistä, pineeniä korianterista, sypressistä, eukalyptuksesta, männystä, pippurista ja oreganosta. Muita monoterpeenejä ovat mm. borneoli, kamferi, kamfeeni, linaloli, mentoli, neroli, sitraali, sitronelloli ja sitronellaali. 

Sitraali ja sitronelloli ovat voimakkaasti esillä oivassa hyttysenkarkottajassa, sitronellaheinässä. 1900-luvun alussa Intian armeija käytti sitä moskiittojen karkottamiseksi. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 95% erään moskiittolajin edustajista pakeni sitronellaheinän voimakasta tuoksua kahdeksi ja puoleksi tunniksi. Sitruunaruoho ja sitronellaheinä kuuluvat cymbogon-sukuun, jossa on yli 50 eri lajoa. Suomessa ei juurikaan tehdä eroja eri lajien välillä ja yleinen nimi on sitruunaruoho. Cymbogon citratus on se tunnettu ja syötävä sitruunaruoho, kun taas Cymbogon nardus (jäkkisitrusheinä tai sitronellaheinä)on suosittu kosmetiikassa ja hyönteisten karkottajana.

Entäpä kolme suosittua parfyymien tuoksua? Koska patsulin (Pogostenom cabian) ja muiden pogostenom-suvun aromaattisten lehtien uskotaan karkottavan vaatekoita, aasialaiset silkin ja kasmirin valmistajat sirottelivat sen kuivattuja lehtiä jo 1840-luvulla huiveihin ja tekstiileihin. Intiassa myös vetiverin kuivattuja juuria on sijoitettu vaatteiden joukkoon hyönteisten karkottamiseksi. Saman asian ajoi Etelä-Euroopassa laventeli. Vaatekoit ja hyttyset suorastaan inhoavat laventelin tuoksua. Samalla Laventeli tunnetaan ihoa ja mielialaa rauhoittavana kasvina. Pinaceae-heimon puita (männyt ja seetrit) on käytetty karkotteina kaikkialla maailmassa. Näistä ehkä muinaisin ja kaikista hajusteista vanhimpia, on atlasseetri, jonka Homeros mainitsee Odysseiassa viettelevänä tuoksuaineena, jota noita Kirke poltti suitsukkeena. Vai käyttikö Kirke sittenkin seetriä hyönteiskarkotteena? Sen eteerisessä öljyssä on jopa 70%  seskviterpeenejä (mm. atlantone ja cedrol).  Suomalaisen männyn eteerinen öljy puolestaan sisältää mm. pineeniä, sitraalia, borneolia, limoneenia ja kamfeenia. Männyn neulasia on aikoinaan myös Suomessa poltettu hyönteisten karkottamiseksi. Mänty ja sitronella toimivat miellyttävän tuoksuisena yhdistelmänä hyttysten karkoittamiseen niin diffuuserissa, tuoksulyhdyssä kuin iholla käytettynä.

Frantsilan vieraskynä VTL Ari Turunen on kirjoittanut useita kulttuurihistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, joita on käännetty 11 eri kielelle.  Hän kirjoittaa seuraavaa tietokirjaa aromiaineista ja tuoksuista sekä kulttuureista, joista ne ovat kotoisin. Hänen lempituoksunsa on vetiver. Tuoksuja käsittelevässä juttusarjassa Ari avaa tuoksujen ihmeellistä maailmaa.

 

Kirjalllisuutta:

Adailson da Silva-Santosa, Adelaide Antunes, Luiz D’Avila, Humberto Bizzo & Leila Souza-Santos (2005): The Use of Essential Oils and Terpenics/Terpenoids in Cosmetics and Perfumery. A study identifies the major uses of essential oils and terpenics/ terpenoids through granted patents.Researchgate

Sinikka Piippo (2017): Elinvoimaa puista. Minerva

Helena Hyvärinen (toim. 2001): Kasviperäiset biomolekyylit – fenoliset yhdisteet ja terpeenit. MTT, Jokioinen.

Marta Ferreira Maia & Sarah J. Moore (2011): Plant-based insect repellents: a review of their efficacy, development and testing. Published online 2011 Mar 15. doi: 10.1186/1475-2875-10-S1-S11

Frantsilan vinkit:

Sitronellan eteeristä öljyä voi  käyttää sellaisenaan pirskoteltuna housun puntteihin tai paidan kaulukseen. Iholle laitettaessa eteerinen öljy on aina hyvä laimentaa, sekoita 3-5 tippaa Sitronellan eteeristä öljyä neutraalin tuoksuiseen pohjaöljyyn, esimerkiksi Hellä-hoitoöljyyn. Vaihtoehtoisesti laventeli ja teepuuöljy on hyviä hyönteisten karkoittajia.

Laventelisalva sopii hellävaraisena hyttyskarkottajana myös perheen pienimmille. Laventelisalva rauhoittaa myös auringossa ärtynyttä ihoa sekä kutisevia hyttysenpistoksia. 

Diffuuseria voi myös käyttää verannalla hyttysiä häätämään. Kokeile diffuuseriin laventelin ja sitronellan lisäksi myös muita sitrustuoksuja, mäntyä sekä seetriä.

Valikoima Frantsilan eteerisiä öljyjä: