Villiyrtit ravintona ja rohtona

”Ruoka olkoon rohtosi.” 

– Hippokrates

Länsimaisen lääketieteen isän Hippokrateen (n. 460 – 377eaa) kuuluisa lause osuu naulan kantaan puhuttaessa villiyrteistä. Juuri nyt keväinen luonto avautuu ympärillämme villiyrttien ruoka-aittana ja niiden keruuseen on monta hyvää syytä. Villiyrteissä on monikertainen määrä vitamiineja ja hivenaineita verrattuna jalostettuihin kasveihin. Monista löytyy niin A-, B-, C- ja D-vitamiinia, kuin myös runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja rautaa. Suomalainen superruoka nokkonen sisältää paljon vitamiineja ja hivenaineita, esimerkiksi kalsiumia on jopa enemmän kuin lehmänmaidossa.

Runsaiden vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi villivihannekset energisoivat ja emäksisöivät kehoa, sekä puhdistavat sitä talven aikana kertyneestä kuonasta. Lisäksi niiden keruu keväisessä luonnossa on kokonaisvaltaisesti voimauttavaa. Hortoillessasi luonnossa saat mukaasi villiyrttien lisäksi myös hyvät mikrobit vastustuskykysi tueksi, happirikkaan ilman keuhkoja hoitamaan ja energisoituneen mielialan.

Mitä kaikkea luonnosta voi kerätä

Kerää villiyrtit aina puhtaasta ja aurinkoisesta paikasta, varjoissa kasvaneissa kasveissa tiedetään olevan enemmän nitraatteja kuin valoisissa paikoissa kasvaneissa.

Villiyrtit ovat maukkaimmillaan nuorina versoina ja lehdet kerättynä ennen kukintaa, mutta monia kasveja voi hyödyntää ravinnoksi koko kesän. Myös monet puiden silmut ja hiirenkorvat, kuten lehmus, pihlaja ja kuusenkerkät, ovat erittäin terveellisiä ja maukkaita. Muistathan kysyä maanomistajalta luvan kerätessä puiden lehtiä ravinnoksi.

Villiyrtit ovat maukkaita sellaisenaan salaateissa ja smoothiessa. Lisäksi niitä kannattaa kuivata ja nauttia teenä sekä jauheina. Frantsilan valikoimasta löytyvä  Aurinkovoima-villiviherjauhe on antioksidanttipitoinen vitamiinipommi, jossa on nokkosen lehteä, sinimailasta, porkkanan lehteä, mäkimeiramia, persiljaa, siankärsämön lehteä, liperiä, voikukan lehteä sekä pihatähtimöä.

Kasvit tutuiksi

Järjestämme Frantsilassa joka kevät myös villiyrttien tunnistuskursseja. Tänä keväänä Virpi Raipala-Cormierin ja Sami Tallbergin opastuksessa löytyvät villiyrtit rohdoksi ja ruoaksi. Asiantuntijoiden opissa kerrytetty tieto tuo iloa ja terveyttä koko eliniäksi. Kasvien tunnistamiseen löytyy myös monia hyviä mobiilisovelluksia.

Vahvistavia villiyrttejä

Nokkonen (Urtica dioica) 

Nokkonen on Suomen tärkein villivihannes ja puhtia antava rohdoskasvi, joka toimii hellänä adaptogeenina, eli kasvina joka lisää ihmisen kestävyyttä. Se sisältää erittäin paljon ravintoaineita. Siinä on esimerkiksi piitä 60-kertaisesti lehtisalaattiin verrattuna, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, rautaa seitsenkertaisesti pinaattiin verrattuna ja C-vitamiinia viisinkertaisesti appelsiiniin verrattuna.

Vanha kansa tunsi nokkosen ”verta puhdistavana” ja ”verta luovana” rohtona ja sitä on pidetty yleisesti hyvän kunnon, vastustuskyvyn, elinvoiman ja virkeyden lisääjänä. Kansa on arvostanut nokkosen siemeniä myös potenssia kohottavana ja muistia virkistävänä rohtona, jotka elvyttävät myös lisämunuaisten toimintaa uupumuksessa. 

Munuaisia tonifoivana eli vahvistavana kasvina nokkonen tukee hermoja, jolloin pelokkuus ja unettomuus helpottavat perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan. Samoin se kohottaa hemoglobiinia ja lisää punasolujen määrää hoitaen siten anemiaa ja alhaisia ferritiiniarvoja eli väsymystä.

Käytä nokkosta tuoreena tai kuivattuna ruoassa (1-2rkl) jauheena, yrttiteessä 1tl 2dl kuumaa vettä kohti tai 20 tippaa uutteena useasti päivän mittaan. Lisää sitä smoothieihin, leivontaan, pizzoihin ym. tuoreena tai kuivattuna.

Jos keräät nokkosta luonnosta, huomioi, että se pitää kerätä puhtaalta ja aurinkoiselta paikalta – ei teiden varsilta tai teollisuusalueilta. Ryöppäys on tarpeellinen etenkin, jos et ole varma kasvupaikan puhtaudesta.

Frantsilan tuotteista nokkosen voimaa löytyy mm. Nokkostipoista, Nokkosensiemenuutteesta ja Aurinkovoima-villiviherjauheesta.

Siankärsämö (Achillea millefolium)

Siankärsämö on Suomen kansan tuntema  ykkösrohto, ”tuhattaituri”. Sitä on pidetty vahvuuden symbolina. Siankärsämön tieteellinen nimi viittaa kreikkalaiseen soturi Akillekseen, josta tuli haavoittumaton, kun hänen äitinsä kastoi hänet siankärsämöliemeen – ainoastaan kantapää jäi hänen heikoksi kohdakseen eli ”Akilleen kantapääksi”. 

Vanha kansa arvosti siankärsämöä mielen ja hermoston vahvistajana, ja käytti sitä joka aamuisena rohtolisänä, joko yrttiteenä tai uutteena.

Siankärsämö laukaisee sileiden lihasten kouristuksia erityisesti mahavaivoissa. Se lisää sapen ja mahanesteen eritystä. Näin se edistää ruoansulatusta, ravintoaineet imeytyvät paremmin ja ihminen vahvistuu. Se on tärkeää monelle, jolla on ruoansulatusvaivoja, jotka useasti liittyvät stressiin ja huoliin. Kiinalaisittain sanotaan, että hyvä ruoansulatuksen toiminta edesauttaa keskittymistä ja ennaltaehkäisee asioiden murehtimista ja jahkailua.

Siankärsämö vahvistaa immuunijärjestelmää ja on tulehduksia estävä, antibakteerinen kasvi. Sitä on käytetty flunssan torjunnassa ja hoidossa samaan tapaan kuin auringonhattua eli kaunopunahattua. Sitä on käytetty myös puhdistamaan ja vahvistamaan elimistöä, ja kansanlääkinnässä sitä on arvostettu ”verta ja maksaa puhdistavana” rohtona. Sen nimi ”akantupakki” viittaa siankärsämön käyttöön hengitysteiden vaivoissa. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan alakuloisuutta ja masentuneisuutta hoidetaan keuhkoja vahvistamalla.

Käytä siankärsämön kukkia yrttiteenä ja -uutteena sekä myös ulkoisesti. Lehdet sopivat mausteeksi esimerkiksi salaatteihin.

Frantsilan tuotteissa siankärsämöä käytetään mm. Siankärsämö-uutteessa, Aurinkovoima-villiviherjauheessa, sekä monissa ulkoisissa hoitotuotteissa.

Voikukat (Taraxacum spp.)

Voikukan lehtiä, versoa, kukkia, juurta, sekä tuoreesta voikukasta puristettua mehua voidaan käyttää rohtona. Voikukan lehdissä voi olla A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia jopa 20 kertaa enemmän kuin porkkanan juurikkaassa.

Voikukan lehdet hoitavat pernaa ja lisäävät haimanesteen eli ruoansulatusta helpottavien entsyymeiden tuotantoa, jolloin ruoka sulaa paremmin ja ihminen vahvistuu. Se on myös ”verta ja kehoa puhdistava” rohto. Juuri lisää huomattavasti sapen eritystä, edistää ruoansulatusta ja vahvistaa maksaa. Voikukan juuren inuliini alentaa korkeaa, huonoa kolesterolia ja verensokeria.

Käytä lehtiä tuoreena salaateissa ja kuivattuna ruoissa, viherjauheina, yrttiteinä ja -uutteina. Voikukan juurta voi käyttää sekä uutteina että paistoksina, keitteenä ja kahvin korvikkeena pesun, raastamisen, kuivaamisen ja paahtamisen jälkeen.

Frantsilan tuotteissa voikukan voimaa löytyy Detox-puhdistustipoista, Ruotsintipoista sekä Aurinkovoima-villiviherjauheesta.

Ratamo (Plantago spp.)

Piha- ja heinäratamo ovat kehon seerumia puhdistavia kasveja, sekä keuhko- ja limakalvorohtoja. Käytä tämän hyvänmakuisen villivihanneksen lehtiä salaateissa ja muhennoksissa, sekä sellaisenaan ihottumissa ja haavaumissa.

Frantsilan tuotteissa ratamoa löytyy Optimi-omega -öljystä, Hyvä Olo -teestä sekä 11-yrtin salvasta.

Yrttiteen valmistus

Yrttitee eli hauduke valmistetaan aikuisille sekoittamalla 1-2 tl (n. 0,5-1 g) kuivattua ja murskattua rohtoa teekupilliseen (n. 1,5-2 dl) lähes kiehuvaa vettä ja hauduttamalla 5-20 minuuttia. Siivilöityä hauduketta nautitaan tarpeen mukaan tai kuurina 3-4 kupillista päivässä. Käytä tuoretta kasvia 3-5 kertainen määrä.

Keväinen villivihannessalaatti

Mustaviinimarjan, voikukan, siankärsämön, piharatamon ja vuohenputken lehtiä

Kastike:

1 osa kylmäpuristettua kasviöljyä
½ osaa sitruunamehua
hunajaa maun mukaan

Huuhtele kaikki ainekset hyvin. Revi lehdet kerroksittain kulhoon. Sekoita kastike ja tarjoa salaatti sen kanssa.

Keväinen kasvis-nokkoskeitto

½ litraa nokkosen lehtiä
Yhteensä noin 2 dl porkkanan, sellerin, palsternakan, perunan ja tomaatin paloja – kasvikset voi jättää myös kokonaan pois
1-2 l vettä (osa maitoa, jos haluat)
¼ – ½ dl maissitärkkelystä tai kokojyvävehnäjauhoja

Mausteeksi kuminaa, meiramia, basilikaa, persiljaa, valkopippuria ja soijakastiketta tai suolaa

Suurusta vesi maissi- tai kokojyväjauhoilla sileäksi. Paloittele kasvikset ja lisää ne seokseen ja keitä noin 5 minuuttia niin, että juurikkaat ovat puolikypsiä. Lisää huuhdellut ja murskatut nokkoset ja mausteet ja anna hautua vielä noin 5 minuuttia. Tarjoile vaikka lämpimän ruisleivän tai rieskan kera, jonka valmistuksessa voit myös käyttää nokkosta ja muitakin villivihanneksia. Jos käytät pelkkää nokkosta, laita mausteeksi meiramia, kuminaa ja valkopippuria suolan lisäksi ja tee samalla tavalla kuin pinaattikeitto. Jos vähennät nesteen määrää, saat muhennoksen.

Louhisaaren juoma eli Mannerheimin juoma

5 l vettä
1 l mustaherukan lehtiä
1-2 sitruunaa
400 g sokeria
herneen kokoinen pala hiivaa

Lehdet huuhdotaan ja sitruuna kuoritaan (paitsi jos on luomua) ja viipaloidaan. Vesi kuumennetaan kiehuvaksi ja kaadetaan lehtien ja sitruunaviipaleiden päälle. Lisätään sokeri. Juoma jäähdytetään kädenlämpöiseksi ja siihen lisätään hiiva. Juoman annetaan käydä vuorokauden ajan, minkä jälkeen se siivilöidään. Se on valmista joko heti nautittavaksi tai pullotettavaksi. Säilytetään viileässä. Valmistus siis kuten simassa. Saat siitä vielä terveellisemmän jos käytät täysruokosokeria. Voit käyttää simassa myös muita kasveja kuten esim. voikukan ja mesiangervon kukkia.

Kirjavinkki kesään!

Löydät valtavan määrän tietoa siitä, kuinka Suomen luonnon villiyrttejä voi käyttää terveydeksi ja ravinnoksi Virpin kirjoittamista kirjoista, kuten Frantsilan Luontoäidin kotiapteekista.

Lähteet:

Virpi Raipala-Cormier: Frantsilan Luontoäidin kotiapteekki (WSOY 1997), Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirja (WSOY 1998), Luonnonkaunis (WSOY 2004) ja Luonnon Kotiapteekki (WSOY 2019)

https://suomenluonto.fi/uutiset/uusi-mobiilisovellus-tarjoaa-tietoa-ja-resepteja-villivihanneksista/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4708629/

Frantsilan tuotteita: