Itämeri alkaa Frantsilan pelloilta

Itämerta on yritetty pelastaa viimeiset 50 vuotta, mutta rehevöityminen on yhä sen sitkeä vastustaja. Jokainen sukupolvi on saanut tilanteen hieman paremmaksi, mutta rannoille levittäytyvät sinilevälautat kertovat, että työtä on vielä paljon jäljellä. Baltic Sea Action Groupin toimitusjohtaja Ville Wahlberg ja Frantsilan kehitysjohtaja ja yrittäjä Jupiter Cormier tietävät, mihin suojelutyössä kannattaa keskittyä seuraavaksi: Itämeren tulevaisuus ratkaistaan maalla.

Maailman saastuneimpiin meriin kuuluva Itämeri on erityisen altis ongelmille mataluutensa ja vähäsuolaisuutensa takia. Ilmastonmuutos ja rehevöityminen ovat vieneet vesistön ekosysteemin kriittiseen tilaan; Itämeren pohjassa isot alueet ovat jo muuttuneet kokonaan hapettomiksi ja elinkelvottomiksi. Onneksi teollisuuden ja kaupunkien jätevesienpuhdistus on jo vähentänyt ravinnekuormitusta merkittävästi, joten muutos on mahdollinen. Seuraavaksi ratkaiseva kysymys on, miten onnistumme tekemään saman maatalouden päästöille. Ravinteiden ja lannoitteiden valuminen Itämerelle on hidas, mutta armoton vihollinen.

“Maatalouden hajakuormitus pitää saada kuriin. Maaperän huono kunto lisää riskiä sille, että ravinteet huuhtoutuvat pelloilta vesistöihin. Siksi peltojen oikeanlainen hoito ja uudistavaan viljelyyn siirtyminen on Itämeren tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa”, Ville Wahlberg toteaa.

Yhdessä muutos on mahdollinen

BSAG toimii Itämeren pelastamisessa yhdistävänä voimana, kooten viljelijöitä, tutkijoita, päättäjiä ja yrityksiä yhteisen pöydän ja tavoitteen äärelle. Frantsila on yksi BSAG:n kumppaneista, jolla on jo käytännön kokemusta uudistavan viljelyn tekniikoista ja vaikutuksista. Kokemukset kannustavat muita viljelijöitä mukaan.

“Meidän roolimme on olla katalyyttina. Emme voi ratkaista Itämeren ongelmia yksin, mutta yhdessä voimme. Viljelijät ovat avainasemassa, ja kumppanuudet Frantsilan kaltaisten yritysten ja viljelijöiden kanssa näyttävät tietä”, Wahlberg jatkaa.

Uudistava viljely – uuden ajan viljelymalli

Frantsila siirtyi luomuviljelyyn jo 1980‑luvulla. Luomuviljely perustuu luonnolliseen viljelykiertoon sekä siihen, että viljelyssä vältetään kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Uudistavassa viljelyssä tavoitteena on palauttaa ja vahvistaa maaperän, vesistöjen ja koko ekosysteemin elinvoimaa.

Käytännössä uudistava viljely tarkoittaa esimerkiksi vahvan kasvipeitteisyyden ylläpitämistä sekä maan muokkauksen minimointia – eli toimia, jotka eivät ainoastaan vähennä haittoja vaan parantavat maaperän hyvinvointia. Kun maaperää muokataan voimakkaasti esimerkiksi kyntämällä, maan rakenne ja maaperäeliöiden toiminta heikkenevät. Tällöin hiiltä vapautuu enemmän kuin maata kevyesti muokatessa. Siksi on tärkeää muokata maaperää mahdollisimman vähän: kasvit suojaavat maata, sitovat ravinteita ja estävät niiden huuhtoutumisen sateiden mukana. Tavoitteena on, että jokainen satokausi jättää pellot entistä vahvemmiksi ja monimuotoisemmiksi.

”Uudistava viljely ei riistä maaperää, vaan rikastuttaa ja luo ympärilleen kukoistusta. Uudistavalla viljelyllä lisäämme peltojen mikrobielämää ja teemme niistä samalla vastustuskykyisemmän myös äärisäille. Kun maa on elävä ja muheva, se sitoo ravinteet itseensä ja kestää myös kuivuutta ja rankkasateita”, Jupiter Cormier kertoo.

Uudistava viljely sopii myös tavanomaiseen maatalouteen. Kun se leviää pellolta toiselle, vaikutus Itämereen ja ilmastoon on valtava. Luomuviljelyyn verrattuna uudistavaan viljelyyn siirtyminen on myös nopeampaa ja helpompaa, sillä askelia siihen suuntaan voi tehdä vaiheittain. Jupiter antaa esimerkin:

”Olemme alkaneet muokkamaan yrtti ja viljapeltojamme mahdollisimman vähän jyrsimällä ja lautasäkeellä”, Cormier jatkaa.

”Itämeri voi olla taas uimakelpoinen koko kesän, mutta vain jos teemme tarvittavat muutokset maalla.” –Ville Wahlberg, BSAG

Tämä ei ole utopiaa, mutta vaatii toteutuakseen konkreettisia tekoja.

Jokainen voi vaikuttaa Itämeren tulevaisuuteen

Me kaikki voimme tehdä paljon jokapäiväisillä valinnoillamme. Voimme syödä viisaammin, valita ympäristöystävällisempiä tuotteita ja voimme toivoa yrityksiltä uudistavaa viljelyä; sellaista satoa, joka mahdollistaa, että maapallo jaksaa tuottaa meille ravintoa vielä vuosikymmenten päästä. Kyse ei ole vain Itämerestä, vaan maatalouden tulevaisuudesta. Ilman uudistavaa viljelyä maaperä köyhtyy, satotaso laskee ja ruuantuotanto on vaarassa romahtaa.

“Ihminen voi olla rikastuttava voima, ei tuhoava. Haluamme rakentaa vastavuoroista suhdetta luonnon kanssa. Olla luomassa kukoistusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ympärillemme. Uudistavan viljelyn keinoin se on mahdollista”, Cormier sanoo.

Itämeren tilan parantaminen vaatii lisää poliittisia päätöksiä sekä yritysten, maanviljelijöiden ja kansalaisten aktiivisuutta. Jokainen meistä voi vaikuttaa.

”Minua inspiroi valtavasti se, että harmonia ihmisen ja muun luonnon välillä on täysin mahdollinen. Kannattava bisnes ja hyvät teot ympäristölle ovat molemmat mahdollisia. Ympäristö auttaa meitä toimimaan oikein”, Wahlberg toteaa.

Itämeren tulevaisuus kirjoitetaan nyt – pelloilla ja päätöksenteossa. Meri on hauras, mutta se on myös sitkeä. Itämeri on jo osoittanut, että kun päästöjä saadaan kuriin, luonto alkaa toipua. Jokainen teko, jokainen valinta ja jokainen pelto, jossa maa saa vahvistua, vie meitä lähemmäksi unelmaa kirkkaasta, elinvoimaisesta Itämerestä.

Itämeri alkaa Frantsilan pelloilta

Frantsila on ylpeä Baltic Sea Action Groupin kumppani.

Luovutamme 3 % kaikesta myynnistä Itämeren suojelutyöhön, jotta sen vedet ja ympäröivä luonto säilyisivät monimuotoisina myös tuleville sukupolville.

Oma työmme Itämeren hyväksi alkaa jo pelloiltamme. Olemme siirtyneet yhä enemmän uudistavan viljelyn menetelmiin. Se tarkoittaa sitä, että viljelemme kannattavasti ja ympäristöystävällisesti vahvistaen sekä maaperää että sen kasveja. Lisäämme luonnon monimuotoisuutta ja varmistamme, että tuotteissamme on entistä enemmän ravinteikkuutta ja elinvoimaa.

Liity Itämeren pelastajien joukkoon – jokainen ostos on lupaus puhtaammasta merestä.