Suomalaisen kauneuskäsityksen historiaa: Rohdot, rituaalit ja uskomukset

Elämä Pohjolan perällä on ollut ankaraa, ja vain harvoilla on ollut mahdollisuutta sellaiseen ylellisyyteen kuin kauneus. Työtä tekevällä maalaisnaisella kauneudenhoitoon ei ole ollut aikaa eikä varaa. Kotoisia aineksia, kuten kermaa, munia tai hunajaa on harvoin riittänyt ihon- ja hiustenhoitoon, kun jokapäiväisestä leivästäkin on monesti ollut pulaa. Silti kauneutta on tavoiteltu kautta aikojen myös Suomessa, ja tapoja sen saavuttamiseksi on etsitty niin luonnosta kuin saunan lämmöstäkin.

Näkymättömät hyvikset: luonnonympäristön mikrobit suojaavat terveyttä

Jokainen heittäytyminen viherympäristöön merkitsee lukemattomien mikro-organismien eli mikrobien siirtymistä elimistöömme. Uusimman tieteellisen tiedon mukaan luonnon terveysvaikutuksissa on mikrobialtistuksella aivan keskeinen rooli. Tutkijat ovat puhuneet mikrobeista ”vanhoina ystävinä” – ja hyvästä syystä.

Rentouttavat ja kaunistavat saunahoidot

Saunominen tekee kokonaisvaltaisesti hyvää. Saunassa keho rentoutuu ja mieli rauhoittuu. Ihohuokoset aukeavat ja hienerityksen lisääntyessä kuona-aineet pääsevät paremmin pois iholta; iho puhdistuu, kun pintaverenkierto elpyy. Sauna lisää kaikin tavoin kuona-aineiden poistumista elimistöstä, mikä saa kivut ja jännitykset hellittämään. Sauna paitsi puhdistaa myös kosteuttaa ihoa, ja jos saunassa vielä hyödynnetään yrttien, hunajan ja turpeen hoitavia ominaisuuksia, saadaan aikaan todellinen hoitosauna.