Hyttyset saapuvat tänäkin kesänä takuuvarmasti. Suihkeita, kiehkuroita ja elektroniikkaa käytetään torjumiseen, mutta apuna voivat olla myös eteeriset öljyt. Vuosisatoja kaikkialla maailmassa on käytetty luonnon omia aromiaineita hyönteisten karkottamiseen.
Juuri nyt keväinen luonto avautuu ympärillämme villiyrttien ruoka-aittana ja niiden keruuseen on monta hyvää syytä. Villiyrteissä on monikertainen määrä vitamiineja ja hivenaineita verrattuna jalostettuihin kasveihin.
Frantsila tuo markkinoille neljä uutuustuotetta, joiden pääraaka-aineena ovat käsin kerätyt kotimaiset kasvit. Uusien tuotteiden myötä käynnistyy myös Frantsilan visuaalisen ilmeen uudistus, joka on saanut inspiraationsa herbaarioista ja niihin liittyvästä kulttuuriperinnöstä.
Käsihygienian merkitys on tänä päivänä noussut erittäin tärkeään rooliin jokapäiväisessä elämässä. Käsien jatkuva pesu ja synteettisen käsidesin käyttö kuitenkin kuivattaa käsien ihoa ja aiheuttaa helposti kirvelyä ja haavaumia.
Frantsilan blogin vieraskyniä ovat Marko Leppänen ja Adela Pajunen, jotka ovat Terveysmetsä-toiminnan kehittäjiä ja Suomalainen metsäkylpy -kirjan kirjoittajia.
Näinä poikkeuksellisina aikoina myös Frantsilan Luomuyrttitila on ryhtynyt toimenpiteisiin työntekijöidemme, asiakkaidemme ja sidosryhmiemme turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi.
Hyvä vastustuskyky rakentuu monista tekijöistä kuten riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta ja hyvästä mielialasta – kaiken tasapainosta. Lisäksi voimme tukea terveyttä monipuolisesti yrteillä ja eteerisillä öljyillä vahvistaen kehoa. Sairastuessa on hyvä muistaa hyödyntää antiviraalisia ja antibakteerisia kasveja. Luonto on täynnä parantavaa voimaa.
Kautta aikojen eri kulttuureissa on osattu hyödyntää rohtokasveja erilaisten kiputilojen, kuten selkäkipujen, lihasjäykkyyden, nivelkipujen ja -tulehduksen, turvotuksen ja ruhjeiden hoidossa. Fytoterapeuttisten, kasvien tehoaineisiin perustuvan hoidon tavoitteena on hoitaa paitsi oireita, myös niiden syitä, sillä kivun tunteminen on kehon tapa kertoa, että kaikki ei ole kohdallaan.
Vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa vääjäämättä arjen rutiineihimme aina ruokavaliosta ja levon tarpeesta ihonhoitoon asti.Mutta kuinka talvi-ihon hoito eroaa kevään ja kesän ihonhoitorutiineista, ja miksi kuiva, kutiava iho tuntuu olevan talviaikaan enemmän sääntö kuin poikkeus?
