Kurkkaa koelaboratorioon Frantsilan pelloille

Frantsilan luomupelloilla siirrytään yhä enemmän uudistavan viljelyn metodeihin. Se takaa monimuotoisemmat ekosysteemit, rikkaamman maaperän – ja sitä kautta myös entistä ravinteikkaammat luonnonkosmetiikka- ja hyvinvointituotteet. Kurkista uusimpaan kehitysprojektiimme, jossa muovia kokeillaan korvata pellolla niin hampulla kuin hygienisoidulla hevosenlannallakin.

Frantsilan kukkivien luomupeltojen liepeellä, kasvihuoneiden ja ruusupensaiden tuoksuverhon takana, on pieni kasvimaa, joka on tänä kesänä saanut toimia tutkimuslaboratoriona.

Sen palstat on jaettu 18:aan neliön kokoiseen alueeseen, joista jokaisessa on viljeltynä samat kasvit ja yrtit, mutta ne kukoistavat joka kohdassa eri tavalla.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Tilaa Palsta. Frantsilan Palsta-uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa luonnon viisaudesta ja luonnonmukaisesta hyvinvoinnista, sekä -15% ensimmäisestä tilauksestasi verkkokaupassamme.

Syy siihen on katemateriaaleissa, joilla maa on peitetty: esimerkiksi hamppumatto ja -kuivike, hygienisoitu hevosenlanta ja kuivattu nokkonen näyttävät vauhdittaneen kasvua hyvin, sen sijaan rönsyävä maa-apila on jättänyt muut kasvit alleen ja olkipelletti saanut rikkaruohot rehottamaan.

“Kun palasin elokuun alussa lomalta, olin että wow, miten täällä kukoistaakaan”, sanoo Frantsilan kateprojektia vetävä Alaa Eddine Fatam.

Kateprojektin ideana on löytää normaalisti palstakatteena olevalle epäekologiselle muoville luonnonmukainen mutta kustannustehokas vaihtoehto. Katteen tehtävä on pitää maa kosteana ja rikkaruohot minimissä, ja 4–5 vuotta paikallaan pysyvä muovi on alalla yleinen käytäntö.

Kestävään viljelyyn se ei kuitenkaan sovi.

Uudistava viljely rikastaa ja ravitsee

Frantsilan hallituksen puheenjohtaja ja perheyrityksen nuoremman polven yrittäjä Jupiter Cormier vastaa Frantsilan vastuullisuusstrategiasta, josta kateprojekti on yksi ilmentymä.

”Mietimme paljon sitä, miten voimme kehittää vuorovaikutustamme ekosysteemien kanssa niin, ettei toimintamme ole vain kestävää vaan regeneratiivista, uudistavaa”, Jupiter sanoo.

“Mitä enemmän rikastutamme maaperää ja ekosysteemejä, sitä aromaattisempia ja tehokkaampia raaka-aineita saamme tuotteisiimme ja voimme auttaa myös ihmisiä enemmän.”

Ilman muovikatteita maata voi helpommin ravita erilaisilla menetelmillä, kuten silppuamalla edellisen vuoden kasvustoa kasvimaan päälle. Muovit vaikuttavat myös maaperän mikrobiomeihin, joten siksikin niistä halutaan päästä eroon.

Kateprojektin starttasi Frantsilan viljelypäällikkö Heini Kylänpää, joka löysi Hämeen ammattikorkeakoulusta Smart Climate Agriculture -linjalla opiskelevan Alaa Eddine Fatamin suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimusprojektin opinnäytetyönään.

Alaa pani tuulemaan ja toi koepalstoille runsaan määrän vaihtoehtoja lampaanvillasta biohiileen. Hän on mitannut maaperän kosteus- ja ph-tasoja mutta maata ei ole kasteltu, ravittu tai kitketty.

Osa palstoista on selvästi runsaammin kukoistavampia kuin vertailukohteena olevan muovikatteen alla.

Kokeilujen kautta kukoistukseen

Kateprojekti jatkuu sadonkorjuun jälkeen kasvien painon ja ravinneaineiden tutkimisella ja myöhemmin mahdollisesti uuden sanon viljelyllä parhailla vaihtoehdoilla.

Frantsilan vastuullisuusohjelman mukaisesti pellolla on jatkuvasti käynnissä myös muita uudistavan viljelyn kehitysprojekteja, joista Heini Kylänpää vastaa.

Heini seisoo elokuun auringon lämmittämän pellon keskellä ja osoittaa hämeenkyröläistä maisemaa: tuolla kokeillaan pelto-metsä-viljelyä, jossa metsäisemmät kaistaleet toimivat tuulen ja tuhohyönteisten suojana ja parantavat maaperää ja vesitaloutta. Tuolla taas on kokeiltu olla lannoittamatta typpipitoisella karjalannalla, maata on vain jyrsitty matalalta ja levitetty pikkuisen biohiiltä ja kalkittu talvella.

Peltokaistaleet kukoistavat. Suunta on oikea.