Ihmiset
10 hyvää tutkittua syytä mennä metsään
Frantsilan blogin vieraskyniä ovat Marko Leppänen ja Adela Pajunen, jotka ovat Terveysmetsä-toiminnan kehittäjiä ja Suomalainen metsäkylpy -kirjan kirjoittajia.
Elämme monella tapaa kuormittavaa poikkeusaikaa. Nyt jos koskaan on oleellista pitää huolta jaksamisesta. Tässä luonto voi olla suureksi avuksi. Esittelemme seuraavassa kymmenen tutkittua syytä, miksi luontoon kannattaa hakeutua viivyttelemättä – ja viivytellä siellä.
Muista, että luontoa ei ole vain hieno kansallispuisto jossain kaukana, vaan jo se pieni metsikkölämpäre kävelytien kupeessa. Jos jokin yhtä tehokas hyvinvoinnin ja terveyden lähde kuin luonto voitaisiin patentoida, maksaisi siitä nauttiminen maltaita. Mutta se on maksuton, auki 24/7, ja sinulle on aina tilaa
1. Mieliala kohoaa
Uhkaavan ja lannistavan uutisvirran keskellä on tärkeää tuoda valoa mieleen. Luonnossa oleilu vähentää kielteisiä ajatuksia ja tunteita, ja vastaavasti lisää myönteisiä1. Optimismi ja toiveikkuus heräävät.
2. Stressi vähenee
Arki on normaalistikin stressaavaa, poikkeusajoista puhumattakaan. Luonto lievittää tehokkaasti niin fysiologista kuin kognitiivista stressiä2. Säännöllinen luontoaltistus parantaa resilienssiä eli kykyä ottaa vastaan psyykkistä tasapainoa horjuttavia iskuja. Jos ulos ei pääse, merkitseviä vaikutuksia voi saada myös vehreyttä tarjoavan ikkunanäkymän kautta ja niinkin nopeasti kuin 40 sekunnissa3.
3. Immuniteetti kohenee
Se missä määrin koronan kaltaiset virukset vaikuttavat meihin, riippuu immuniteetistamme. Luonnon hyvinvointivaikutusten keskiössä on immuniteetin koheneminen. Luonnossa oleilu lisää elimistön valkosoluja ja niin sanottuja tappajasoluja, jotka molemmat torjuvat taudinaiheuttajia4. Erityisen merkittävää on luonnon mikrobialtistuksen rooli immuunijärjestelmän terveen toiminnan säätelijänä5. Myös stressin väheneminen ja mielialan koheneminen tukevat immuniteettia.
4. Elinvoimaisuus eli vitaliteetti lisääntyy
Poikkeusaikoina ja mahdollisesti sairastuttaessa on koettu elinvoimaisuus kullankallis reservi. Luontoyhteyden syvyyden on havaittu olevan yhteydessä elinvoimaisuuteen eli vitaliteettiin6. Suomalaistutkimuksessa elinvoimaisuutta kohensi etenkin metsäkävely7.
5. Pohdiskelu helpottuu, vastauksia nousee
Laaja yhteiskunnallinen kriisi koskettaa jokaista, tavalla tai toisella. Omaa elämää koskevia kysymyksiä on tarpeen pohdiskella, ja tähän luonto antaa tukea. Viherympäristö elvyttää huomiokyvyn ja palauttaa stressistä, mistä seuraava rennon valpas olotila petaa puitteet reflektoinnille. Tämä tapahtuu, kun luonnossa ollaan oltu noin 50 minuuttia8. Myös luovuus viriää. Vastauksia nousee, palaset loksahtelevat paikoilleen, suunta ja merkityksellisyys löytyvät.
6. Liikunta sujuu helpommin
Kun ryhmässä tapahtuvat liikunta on pannassa, ja uimahallit, kuntosalit ja vastaavat kiinni, voimme yhä liikkua turvallisesti luonnossa. Luonto on muutenkin suomalaisten suosituin liikuntapaikka. Yksi syy tähän on se, että vihreässä ympäristössä liikunta koetaan vähemmän rasittavana kuin rakennetussa. Lisäksi luonnossa liikkumisen jälkeen mieliala on parempi9. Etuihin kuuluu myös puhtaan ja runsashappisen ilman saanti, mikä puolestaan lisää elinvoimaisuutta.
7. Hoivaa kriisistä selviämiseen
Luonto on suureksi avuksi, kun ihminen käy läpi kriisiä. Pahiten kuormittuneille ensiapua tarjoaa vehmaan suojainen, rauhallinen ja luonnontilainen paikka, kätkö nuolla haavoja. Toipumisen edetessä suhteellisesti suurempaa hyötyä voi saada avarammista näköaloista, kulttuurimaisemasta ja mahdollisuudesta nähdä polulla muitakin ihmisiä10.
8. Yksinäisyys lievittyy – ja paikka löytyy yksinololle
Kotikaranteenien ja liikkumisrajoitusten myötä osa meistä kokee yksinäisyyttä. Osa taas janoaa päästä olemaan edes hetken aikaa yksin. Molemmat voivat olla hyvin vahvoja kokemuksia, ja luonto tarjoaa niistä tukea kumpaankin. Yksinäisyyttä koetaan vähemmän, kun luontoa on lähellä11. Luonnossa on toisaalta luontevaa olla yksin, omissa oloissaan, seurassakin sisäänpäin vetäytyneenä.
9. Yhteisöllisyys ja avuliaisuus voimistuvat
Tarvitsemme yksilöinä ja yhteiskuntana toinen toisiamme selviytyäksemme, ja poikkeusaikoina tämä korostuu. Viherympäristössä otamme huomattavasti helpommin kontaktia vieraisiin kuin rakennetussa ympäristössä. Luontoaltistus lisää yhteisöllisyyttä, avuliaisuutta ja jopa anteliaisuutta. Toisaalta se vähentää vandalismia, väkivaltaa ja muuta rikollisuutta12. Luonnossa koetun kauneuden on erityisesti havaittu lisäävän prososiaalisuutta, siis muiden huomioon ottamista ja tukemista13.
10. Vaurauden kokemus viriää
Taloudellisen kriisin aikana on psyykkisesti tärkeää ylläpitää vaurauden kokemusta. Monimuotoinen luonto on, niin evoluutiopsykologisesti kuin käytännössä, henkiinjäämistä tukeva ympäristö, jossa voimme kokea ravinnon ja veden kaltaisten resurssien läsnäolon. Vaurauden kokeminen kohentaa kognitiivista kyvykkyyttä14, mikä puolestaan lisää levollista tunnetta tilanteen hallinnasta.
Kirjoittajat Marko Leppänen ja Adela Pajunen ovat Terveysmetsä-toiminnan kehittäjiä ja Suomalainen metsäkylpy -kirjan kirjoittajia.
1https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272494402001093
2https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4997467/
3https://www.deepdyve.com/lp/elsevier/40-second-green-roof-views-sustain-attention-the-role-of-micro-breaks-eZT5oRJrx0
4https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19568839
5https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3831972/
6https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4157607/
7https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272494413000959
9https://psycnet.apa.org/buy/1981-22664-001
10https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1618866714001022
11https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1353829208001172
Valikoima Frantsilan tuotteita:
