Eteeriset öljyt kesään: Sitruunaruohot

Tänä kesänä blogimme vieraskynään tarttuu tietokirjailija ja VTL Ari Turunen. Hän kirjoittaa seuraavaa tietokirjaa aromiaineista ja tuoksuista sekä kulttuureista, joista ne ovat kotoisin. Tuoksujen taustoja käsittelevässä juttusarjassa Ari avaa perinteitä ja ainesosia eri tuoksujen kohdalla, jotka kaikki löytyvät eteerisinä öljyinä Frantsilan valikoimasta. Vuoroon pääsevät tässä sitruunaruohot, joiden eteerinen öljy on luontainen hyönteiskarkoite.

Cymbogon-sukuun kuuluvat sitruunaruohot ja -heinät ovat monipuolinen tropiikin kasviryhmä, johon kuuluu yli 50 lajia. Suomessa ei juurikaan tehdä eroja eri lajien välillä, ja niiden yleinen nimitys on sitruunaruoho. Ne sisältävät sitraalia eli lemonaalia, joka antaa niille ominaisen sitrusmaisen tuoksun. Samaa ainetta on myös sitruunamelissassa ja sitruunaverbenassa.

Cymbogon citratus eli intiansitrusheinä tai malabarinsitrusheinä on sitruunaruoholaji, jonka eteeristä öljyä käytetään monipuolisesti, mutta joka tunnetaan parhaiten keittiöiden aromaattisena raaka-aineena. Cymbogon nardus eli jäkkisitrusheinä tai sitronellaheinä on sen Sri Lankassa kasvava sukulainen, joka on pahanmakuisena syötäväksi kelpaamaton. Jäkkisitrusheinä on kuin kemikaalivarasto. Sen eteerinen öljy höyrytislataan tuoreista varsista ja lehdistä, ja öljyä käytetään raaka-aineena kosmetiikassa hyödynnetyille yhdisteille kuten sitronellaali, sitronelloli ja geranioli. Jäkkisitrusheinän eteerisen öljyn tuoksu on hurjan hyökkäävä eikä sitä kannata iholleen laittaa. Tuoksuna se soveltuu lähinnä hyönteisten karkotukseen. Sitä kannattaakin käyttää hyttyssuihkeena vaatteissa, koska tällöin sen tuoksu ei ole niin läpitunkeva, mutta silti miellyttävämpi kun synteettisissä hyttyssuihkeissa. Sitronella onkin yleisin raaka-aine luonnollisissa hyönteiskarkotteissa.