4.5.2019, jupiter

Kasvit, elämämme edellytys

Kun kävelet kukkivalla niityllä tai metsässä voit huomata mielialasi paranevan, hengityksesi syvenevän ja saatat hetkittäin jopa huomaamattasi unohtaa ajatella arjen koordinointiin ja työhön liittyviä asioita. Kasvit kutsuvat meitä läsnäoloon monin tavoin!

Kasvien positiivisista vaikutuksista ihmisen mieleen on tehty useita tutkimuksia vuosien varrella. Uusimmissa tutkimuksissa onkin huomattu, että oikeastaan koko kehomme on virittynyt taajuuksille, joissa olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa.

…” olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa. “

On sanomattakin selvää, että ilman kasveja maapallolla tuskin olisi sellaista elämänmuotoa kuin ihminen. Kasvit eivät pelkästään tuota meille happea ja ravintoa tai poista tuottamaamme hiilidioksidia, vaan ne myös viestivät biomimme kanssa. Cambridgen yliopiston tutkimuksen mukaan evoluutiomme on mikrobien horisontaalisen geenienvaihdon välityksellä kytköksissä kasveihin, sieniin ja eläimiin.

“Researchers now accept that around one per cent of the human genome could have been transferred from plants and other sources following the significantly larger study.

The mechanism by which genes spread is a process known as horizontal gene transfer (HGT), in which bacteria share genetic information.”

Jos siis muokkaamme elollista luontoa, vaikutamme samalla myös omiin geeneihimme. Näin ollen kaupungistumisella ja geenimanipulaatiolla onkin ehkä luultua suuremmat vaikutukset hyvinvointiimme. Ympäröivän luonnon mikrobisto toimii interaktiivisesti meidän mikrobistomme kanssa, joten ensi kerralla kun olet niityllä tai metsässä, muista että käyt hiljaista keskustelua puiden ja kukkien kanssa.

“Jos haluat vahvistaa luontoyhteyttäsi ja tukea kehosi hyvinvointia, vietä mahdollisimman paljon aikaa luonnossa ja erityisesti metsässä. “

Metsämullan sisältämät hitaasti lisääntyvät bakteerit vahvistavat immuunipuolustustasi ja auttavat sinua pysymään terveenä. Multaa ei tarvitse syödä – vaikka sekin voisi ehkä pieninä määrinä olla hyväksi – vaan riittää, että multa on kosketuksissa ihoon. Ihollamme elävillä mikrobeilla näyttäisi suomalaistutkimuksen mukaan nimittäin olevan yhteys suolistomme mikrobeihin. Tutkimuksessa kaupungissa asuvat henkilöt hieroivat kahden viikon ajan päivittäin metsämultaa käsiinsä ja tällä huomattiin olevan vaikutusta myös suolistomikrobeihin. Tällaisten tutkimusten myötä, alamme ymmärtää entistä enemmän millaisessa symbioosissa ja synergiassa kehomme eri alueet toimivat. Myös ihon merkitys kehomme suurimpana elimenä korostuu entisestään.

“Cumulative evidence has demonstrated an intimate, bidirectional connection between the gut and skin, and numerous studies link gastrointestinal (GI) health to skin homeostasis and allostasis.”

Useissa maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että suolistomme mikrobeilla on suora vaikutus ihomme homeostaasiin ja ihon immuunipuolustuksen toimintaan. Erilaisten iho-ongelmien taustalla on yleensä myös suoliston mikrobiston epätasapaino ja näin ollen ruokavalion muutoksella voidaan vaikuttaa olennaisesti erilaisiin iho-ongelmiin, kuten esimerkiksi akneen ja atooppiseen ihottumaan.

Tällaisten tutkimusten valossa pelkästään pinnallinen oireiden hoitaminen ei tunnu enää mielekkäältä tavalta ratkaista ongelmaa, vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaa kohti nopeampia ja pysyvämpiä tuloksia. Yhdistämällä omaa kehoa tukevan ruokavalion ja ihon normaaleja toimintoja tukevan pinnallisen hoidon sekä olemalla tiiviissä kontaktissa luontoon, voimme saada elimistömme takaisin tasapainoon.

Jos haluat vahvistaa luontoyhteyttäsi ja tukea kehosi hyvinvointia, vietä mahdollisimman paljon aikaa luonnossa ja erityisesti metsässä. Syö luomulaatuista ravintoa ja näin keväällä kannattaa ehdottomasti kerätä villiyrttejä, kuten nokkosta, voikukkaa ja vuohenputkea. Käytä laadukasta luonnonkosmetiikkaa, jonka raaka-aineet ovat luomupelloilta käsinkerättyjä. Vietä aikaa kotieläinten kanssa. Jos itselläsi ei ole eläimiä, vieraile vaikka maatilalla tai vie naapurin koira lenkille. Möyri mullassa ja anna lastesi tehdä samoin. Alkukesä onkin otollista aikaa perustaa pieni puutarha vaikka parvekkeelle.

Olet lämpimästi tervetullut myös tänne Frantsilaan luomupelloille meidän Maustekasvit ryytinä ja rohtona kurssille oppimaan yrttien hoitoa ja löytämään uudelleen yhteytesi luontoon!

Tustustu näihin hyvää tekeviin tuotteisiin:

Aura Perfume Oil — Tasapainoinen tuoksukokonaisuus kohottaa mielialaa ja muistuttaa läsnäolon voimasta eteeristen öljyjen aromaterapeuttisia ominaisuuksia hyödyntäe.

Aurinkovoima Viherjauhe — Aurinkovoiman luomuviljellyt raaka-aineet: nokkonen, sinimailailanen, porkkanan lehti, mäkimeirami, persilja, siankärsämön lehti, liperi, voikukan lehti ja pihatähtimö toimivat suojaravinteina ja antioksidantteina.

Kehäkukka-Porkkana Öljy — Ihoa uudistava öljy edistää ihon päivettymistä ja rauhoittaa ihoa auringossa olon jälkeen. Monikäyttöinen öljy tekee ihosta elinvoimaisen ja kauniin.

Koko Perheen Perusvoide — Kylmäpuristetut luomuöljyt ja -yrtit ravitsevat ja kosteuttavat tehokkaasti ihoa. Tuote on erinomainen kuivan, herkän ja atooppisen ihon hoidossa – myös lapsilla.

Syväpuhdistava Hoitoturve — Turve imee epäpuhtauksia, stimuloi ihon aineenvaihduntaa ja toimii voimakkaana antioksidanttina suojaten ja pitäen ihon nuorekkaana. Turpeemme on erittäin hienoksi jauhettua, Alavutelaista turvetta, joka on yli 5000 vuotta vanhaa hoitavaa rahkasaraturvetta.

Terva-Pihkasalva – Desinfioivan, hoitavan ja pehmentävän ominaisuuden ansiosta salvaa voidaan käyttää ihon halkeamissa, kovettumissa ja paksunnoksissa sekä iholle, joka tarvitsee pihkan desinfioivaa vaikutusta. Terva-pihkasalva on erinomainen myös hyönteisten pistoksiin ja niiden karkottamiseen.

Lisää vinkkejä siihen, kuinka hyödynnät luonnon terapeuttista voimaa löydät kirjoista Luonnonkaunis ja Luontoäidin Kotiapteekki.

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4419447/

https://www.telegraph.co.uk/news/science/11467685/Humans-may-have-evolved-with-genes-from-plants-study-finds.html

https://yle.fi/uutiset/3-10265879

https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tarpeeksi-terve/pienet-suuret-mikrobit

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6048199/