• Ihmiset
  • Kukoistus
  • Viljely

Oodi maalle – näin Frantsilan hyvinvoiva maaperä vaikuttaa ihmiseen ja luontoon

Jupiter Cormier rakastaa Frantsilan maaperän tuoksua – tuoksu kertoo, että maaperä voi hyvin. Sen eteen tehdään Frantsilassa jatkuvasti töitä.

Kourallinen multaa. Kuvittele se silmiesi eteen. Kuvittele sen tuoksu. Tumma, lähes suklainen. Voimakas ja täynnä elinvoimaa. ”Yhdessä kädellisessä multaa on 100 miljardia bakteeria, 5000 hyönteistä 500 eri lajista, 500 metriä kasvien juuria ja 100 kilometriä sienirihmastoa”, Frantsilan hallituksen puheenjohtaja Jupiter Cormier luettelee. ”Siinä olevan elämän määrä on uskomaton.”

Sillä on valtava merkitys, millaisessa maaperässä kasvi on kasvanut. Mitä elinvoimaisemmassa maaperässä ruoka kasvaa, sitä enemmän siinä on mikroravinteita – ja sitä ravinteikkaampia ovat myös muut kasvit, kuten ne, joista valmistetaan Frantsilan hyvinvointituotteet. Frantsilassa on aina keskitytty nimenomaan maaperään. Jupiterin vanhemmat Virpi Raipala-Cormier ja James Cormier ryhtyivät viljelemään Virpin sukutilan peltoja luomumenetelmin jo 1980-luvulla. Jupiterin ja hänen veljensä Valo Cormierin myötä Frantsilaa on kehitetty yhä enemmän uudistavan viljelyn periaatteiden mukaisesti. Siinä keskeistä on se, että maaperää muokataan mahdollisimman vähän.

Uutiskirjeen tilaajana saat ensimmäisen kertaostoksen yhteydessä -15 % alennuksen nettikauppamme.

Uudistava viljely takaa terveen maaperän

”Maaperän muokkaaminen nostaa mikrobit maan pinnalle, jossa auringonvalo tuhoaa ne. Siksi sitä pitää välttää”, Jupiter selittää uudistavan viljelyn keskeisintä periaatetta. Frantsilassa maaperää pyritään myös ruokkimaan eri metodein, esimerkiksi murskaamalla kasvien käyttämättömiä osia, kuten varsia, ja panemalla ne kasvipenkkeihin multakerroksen alle. Maaperän mikroeliöstö pääsee käyttämään kuolleita kasvien osia ravinnokseen. Maaperässä kasvavat kasvit taas saavat mikroeliöstön avulla imettyä maaperästä mahdollisimman paljon ravintoaineita, sillä mikroeliöstö hajottaa ravintoaineita pienempiin osiin.

Frantsilan jo jonkinlaiseksi symboliksi muovautunut kehäkukka on esimerkki kasvista, jota voidaan hyödyntää uudistavassa viljelyssä: kehäkukan kukista ja niistä tehdyistä uutteista saadaan raaka-aineita Frantsilan tuotteisiin kuten kehäkukkavoiteeseen, ja silputut ja murskatut varret ja lehdet voidaan hyödyntää maaperän ruokkimisessa.

”Elinvoimainen maaperä tuoksuu erilaiselta”, Jupiter sanoo. ”Hyvinvoiva maa tuoksuu hyvälle, koska kehomme kertoo meille, että tämä tekee hyvää. Se näyttää koostumukseltaan suklaakakulta, ja tuoksuukin siltä.”

Ihminen ja bakteeri ovat vanhoja ystäviä

Jupiter rakasti jo lapsena mullan tuoksua. Hänellä on vahvoja muistoja siitä, miten hän meni kotitalon taakse saunavainiolle ja nosti itselleen välipalaksi maasta porkkanan.

”Rakastin tuoksua, joka porkkanan mukana tuli maan alta”, Jupiter sanoo. Vaikka pikku-Jupiter kävi pesemässä porkkanan ennen syömistä pihan suihkulähteessä, jäi maan voimakas aromi porkkanaan osana makunautintoa.

Edelleen maan tuoksu on yksi Jupiterin lempiasioita. ”Se miltä vaikkapa puutarha tuoksuu sateen jälkeen kesällä. Se tuoksu on kuin itse elinvoima.” Jupiter kertoo, että itse asiassa elävä maaperä myös synnyttää sateita: sade vapauttaa maaperästä mikrobeja, jotka taas synnyttävät ilmakehässä uusia sateita, minkä johdosta mikrobit leviävät uudelleen laajalle alueelle. Ja mitä me teemme luontaisesti sateen jälkeen? Hengitämme syvään ja nautimme ja samalla vedämme sisäämme triljoonia mikrobeja.

”Ihminen on mikrobien vanha ystävä”, Jupiter sanoo. ”Olemme kehittyneet yhdessä ja tarvitsemme bakteereja voidaksemme hyvin. Kehoissamme on 39 biljoonaa bakteeria, mikä on enemmän kuin solujemme määrä. Nuo biljoonat mikrobit ovat vastustuskykymme kannalta olennaisia. Monet tutkimukset osoittavat, miten luonnossa oleskelleilla lapsilla on esimerkiksi vähemmän allergioita ja muita autoimmuunisairauksia.”

Maaperä on oma universuminsa

Elo–syyskuussa Frantsilassa vietetään sadonkorjuun aikaa ja elinvoimaisen maaperän tuoksu leijuu kaikkialla. Kun Jupiter käy Frantsilassa, hän käyskentelee pelloilla ja vetää maaperän tuoksua – ja miljoonia bakteereja – sisäänsä, nauttii sen elinvoimaisuudesta. Tuoksu kertoo siitä, että pellot ovat täynnä elämää: maanpinnan alla on kokonainen oma universuminsa.

”Ajattele”, Jupiter sanoo: ”Teelusikallisessa multaa on enemmän bakteereja kuin ihmisiä on planeetalla.” Kun maaperän universumi voi hyvin, myös elämä maapallolla kukoistaa: elävä maaperä sitoo hiilidioksidia ja mahdollistaa kasvien kasvun sekä eläinten elämän, sillä eläimet ovat riippuvaisia kasveista ravintona ja niiden tuottamasta hapesta.

”Elävä maaperä on meidän elinvoimaisuuden ja terveyden perusta.” Frantsilalaiset tekevät elävän maaperän edestä töitä vuoden jokaisena päivänä.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäJatka ostoksia
    Siirry työkalupalkkiin