Nokkonen

(Urtica dioica; Urticaceae) brännässla

Nokkosesta käytetään myös nimiä nokilainen, nokkoskaali, vihreä kaali, vihantakaali ja viholainen. Lapissa tavataan nokkosen alalaji pohjannokkonen jolla on vain yksittäisiä poltinkarvoja. Nokkonen on kaksikotinen ruoho, joka leviää helposti juurirönsyistä tai siemenistä. Suomessa kasvaa myös toinen nokkoslaji, yksikotinen rautanokkonen (Urtica urens).

Jo ennen ajanlaskumme alkua nokkosen tiedettiin olevan erilaisten kasvimyrkkyjen sekä käärmeen- ja skorpioninpureman vasta-aine. Plinius kuvasi nokkosen kykyä parantaa mehullaan oman pistonsa jäljet – homeopaattisella periaatteella. Nokkonen sisältää erittäin paljon ravintoaineita, ja sillä on merkittävä asema ruokana. Se sisältää esimerkiksi piitä 60-kertaisesti lehtisalaattiin verrattuna, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, rautaa seitsenkertaisesti pinaattiin verrattuna ja C-vitamiinia viisinkertaisesti appelsiiniin verrattuna.

Nokkonen rohtona

Nokkosen siemenet sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia rasvahappoja sekä runsaasti E-vitamiinia. Nokkonen on todella monipuolinen kasvi: paitsi rohtona ja ravintokasvina sitä on käytetty myös kuitukasvina. Rohtona käytetään kukintansa aloittanutta versoa, lehtiä, siemeniä ja juurta. Vaikuttavia aineita ovat klorofylli a ja b, vitamiinit A (RE) , B1, B2, B6, C, E (TE), K1 koentsyymi Q10 eli ubikinoni, eteerinen öljy, parkkiaine, lesitiini, hivenaineet (rauta, kalsium, kalium, pii, seleeni, rikki, magnesium, mangaani, sinkki ja kromi) ja proteiinit. Poltinkarvoissa on asetyylikoliinia (1 %), histamiinia (0,1-0,5 %), serotoniinia (0,02 %), muurahaishappoa, etikkahappoa, sitruunahappoa, foolihappoa, pantoteenihappoa, biotiinia, koliinia, flavonoideja (kukissa), karotenoideja ja beetasitosterolia (juuressa).

Nokkonen poistaa lievästi nestettä ja virtsahappoa ja hoitaa virtsatietulehduksia, se auttaa kihtiin ja vesipöhöön, turvotuksiin ja iskiakseen. Nokkosta on käytetty estämään myös eturauhasen liikakasvua. Se tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää ja hoitaa siten anemiaa. Nokkonen on pernarohto, ja sitä on käytetty tukena yleensä verisairauksien hoidossa, myös kohtuverenvuodossa. Se edistää ruoansulatusta, ja sitä käytetään normalisoimaan suolen toimintaa, parantamaan ruoansulatusvaivoja, ripulia, ummetusta ja peräpukamia, maha- ja pohjukaissuolenhaavaa ja maksa- ja sappivaivoja.

Nokkonen irrottaa limaa hengitysteistä, ja sitä käytetään hengitysteiden ongelmien tukihoitona, esimerkiksi krooniseen bronkiittiin, yskään ja astmaan, heinänuhaan ja allergioihin. Nokkosen sisältämä pii ja asetyylikoliini torjuvat allergisia reaktioita. Kansanlääkinnässä nokkonen tunnetaan “verta puhdistavana” rohtona, ja se on ollut paljon käytössä reuman ja kasvainsairauksien tukihoitona. Nokkosta on pidetty yleisesti hyvän kunnon, vastustuskyvyn, elinvoiman ja virkeyden lisääjänä. Kansa on arvostanut nokkosen siemeniä myös potenssia
kohottavana ja muistia virkistävänä rohtona. Nokkosta käytetään ulkoisesti ihon pintaverenkiertoa lisäämään esimerkiksi kylvyissä; myös lisäämään tukankasvua, estämään kaljuuntumista ja poistamaan hilsettä. Se auttaa ihottumiin, kynsien vaivoihin, mustelmiin ja liialliseen ihon hikoiluun. Kylvyissä nokkonen on yleisesti elimistöä vahvistava, vireyttä ja vastustuskykyä antava. Se elvyttää pintaverenkiertoa, lievittää lihaskipuja ja reumaa ja edistää nesteen, turvotuksen ja virtsahapon poistumista. Nokkosliuosta käytetään kylpy- ja hiustenhuuhteluvesiin ja lisäksi lannoitteena ja tuhohyönteisten torjuntaan.