Ratamo

(Plantago spp.; Plantaginaceae) groblad

Lehtirohtona käytettäviä lajeja ovat piharatamo (Plantago major), heinäratamo (Plantago lanceolata) ja soikkoratamo (Plantago media). Piharatamosta käytetään myös nimityksiä “laastariyrtti” ja “haavalehti” . Laji on alunperin kotoisin Euroopasta, mistä se on siirtolaisten mukana levinnyt muualle maailmaan. Onkin sanottu, että “mihin valvalkoinen mies tallaa, siihen nousee rautalehti” (latinan planta = jalkapohja). Toisen tarinan mukaan tyttö odotti kultaansa tien laidassa, mutta poikaa ei kuulunut ja tyttö muuttui ratamoksi.

Rohtona käytetään versoa, lehtiä ja joskus myös siemeniä. Vaikuttavia aineita ovat parkkiaineet (5,7%), eteerinen öljy (0,2 %), hartsit, triterpeenit, sapogeniini, glukorafeiini-glykosidi, kalium, plantagoniinialkaloidi (0,05 %) ja kahdeksan muuta alkaloidia, orgaaniset hapot, C-vitamiini, fenolikarbonihapot (mm. salisyylihappo), oleanolihappo, klorogeenihappo, neoklorogeenihappo, ursolihappo, sitosteriini, bentsoehappo, sitruunahappo, fumariinihappo, kanelihappo, arabogaktaanityyppinen lima ja sorbitoli (1,5 %). Siemenet sisältävät lima-aineita.

Ratamolla on antibakteerinen, hengityselimiä vahvistava ja limakaivoja supistava vaikutus, ja sitä käytetään irrottamaan limaa ja hoitamaan hengitystietulehduksia, astmaa, yskää ja keuhkoverenvuotoa. Lisäksi se avaa nielun ja korvan yhteyttä korvatulehduksissa ja vahvistaa ja poistaa ylähengitysteiden karheutta esimerkiksi heinänuhassa. Ratamo rauhoittaa kutinaa, uudistaa ja pehmentää ihoa ja lisäksi tyrehdyttää haavojen verenvuotoja. Varsinkin ratamon siemenet alentavat veren seerumin kolesterolia. Virtsaneritystä lisäävänä rohtona ratamoa käytetään krooniseen munuaistulehdukseen.

Kansanlääkinnässä ratamo tunnetaan “verta puhdistava”rohtona. Ratamoa on käytetty mahan ja suoliston haavaumien hoidossa, ripulissa sekä maksa- ja sappivaivoissa, struumassa sekä synnytyksen jälkeisessä verenvuodossa.

Ratamoa käytetään ulkoisesti hammassärkyyn, suu- ja silmätulehduksiin,hyönteisten puremiin,syyhyyn, pieniin verenvuotoihin, haavoihin (esimerkiksi säärihaavaan), paiseisiin, verenmyrkytykseen, tulehduksiin, finneihin, rasvaiselle iholle, hiertymiin, rakkoihin ja ihoruusuihin.